Liskoja.

Kyllä ihminen on kauneimmillaan muovipussi päässä. Oli aika rankka maanantai. Oikeastaan ihan koko viikko. Ja jälkipeleistä johtuen aikamoinen tehosekoitin ollut päässä. Yllättävät asiat vaativat veronsa, minulla kun menee aina minkä tahansa asian käsittelyyn paljon aikaa. Lueskelin tänään luonnehoroskooppeja. Asioiden pitkään pohtiminen on kuulemma ominaista minulle. Että kaikki menee täydellisesti, kunhan saan tehdä asiat omaan tahtiin. Joskus tahti on nopea, joskus ei. Ja silloin kun ei ole, pitää saada muutama päivä elpymisaikaa.

Eilen oli sellainen elpymispäivä. Krapulaa ei melkein edes huomannut, koska väsytti niin kamalasti. Sain kuulla, että morkkis ja muut juhlia seuraavan aamun tuntemukset johtuvat siitä, että välittäjäaineet ovat sekaisin päässä. Eli se onkin vaan hämäystä. Todellisuudessa kaikki on hyvin. Voin siis syyttää välittäjäaineita muun muassa siitä, että laitoin melko säädyttömän viestin fysioterapeutille. Oli kipuja. Myös henkisiä. Sitä paitsi näin äärettömän omituisia unia parista entisestä poikaystävästä. En ole ollut missään tekemisissä kummankaan kanssa vuosiin, mutta liskojen muodossa tyypit sitten taas palasivat elämääni. Käyttäytyivät huonosti kuin pahaiset kakarat, ja minä komensin ponnekkaasti.

Eikös se ole käytäntönä, että krapulapäivän jälkeen mietitään syvällisyyksiä. Luvataan parantaa käytöstä, muuttaa tapoja ja aloittaa elämä puhtaalta, terveelliseltä pöydältä. Ehkä minulla ei ollut tarpeeksi paha olo, mutta ei yhtään tekisi mieli muuttaa mitään. Sunnuntaina oli sairaan kiva ilta, erittäin mukava yö ja aivan mahtavaa seuraa. Sitä voisi kai vedota kesään, että elää ja koheltaa, mutta onko sittenkään pakko? Mitä jos haluaa elää näin? Huolettomasti, päivä kerrallaan. Ilman sen suurempia suunnitelmia. Menee vain sinne minne pyydetään, jos ja kun huvittaa. Tämähän on vastakohta sille suorittamiselle ja oravanpyörälle, josta aina puhutaan. Ja se sellainen on paha. Eikös pahan vastakohta ole hyvä? Miksi siis pitää muuttaa jotain, mikä on jo valmiiksi hyvä? En kyllä muuta.

(Niin, se muovipussi. Värjäsin hiukset viimein. Se oli sattuneesta syystä siirtynyt jo useamman päivän. Ei mitään sen vakavampaa.)