Kirjoittamisesta.

Upea aamu tänään! Nukuin sikeästi, näin hullunkurisia unia ja heräsin virkeänä. Näin sen tietysti pitäisikin mennä. Ja nyt menee, eli mahtavaa!

Olen kirjoittanut blogiin paljon enemmän kuin ennen. Se johtuu tuosta kirjasta. Kirjoitan sitä joka päivä, ainakin vähän. Ja kirjoittaminen vaatii oikeanlaisen fiiliksen. Jos sellaista ei ole unenpöppöröisessä aamutuimassa, niin se on jotenkin vain hankittava. Tämä blogi on siis verryttelyä. Jumppaa sormille ja venyttelyä mielelle. Ja siksi sen sisältö saattaa olla mitä sattuu. Minun blogi ei keskity mihinkään teemaan. Se keskittyy arkeen. Ja tarkemmin sanottuna minun arkeen. Mihin taas liittyy niin moni asia, että yhtä tiettyä teemaa on vaikea valita. Ehkä minä olen se teema.

Toinen asia mikä auttaa kirjalliseen heräämiseen, on musiikki. Voisi luulla, että on vaikea keskittyä kirjoittamaan kupit korvilla. Mutta minä rakastan noita kuulokkeita! Kaikki soittimet ja sävyt ja nuotit kuuluvat niin selvästi. Aivan parhautta! Minulla on valmis lista kaikkia suosikkibiisejäni, ja kun laitan musiikin (ehkä vähän liian) kovalle, se poistaa kaiken muun melun. En kuule ympäröiviä häiriöääniä, en edes oman pään sisäisiä, vaan kuulen sitä mitä haluan. Ja silloin kirjoitan vapautuneemmin.

Kirjasta tulee hyvä. Eilisen jälkeen minusta tuntuu ihan oikeasti siltä. Jos muuten haluat tietää, että minkälaisen musiikin tahdittamana sitä kirjoitan, lista löytyy nyt julkisesti Spotifysta. Käyttäjänimeni on Kirppu8. En aio selitellä miksi.