Luovutus.

Tuli mieleen eräs lainaus, jonka kirjoitin kerran ystävälleni, joka muutti toiseen maahan jättäen Suomeen kaiken tutun. En muista sitä aivan sanatarkasti, en edes sitä kuka tämän sanoi, mutta suomennettuna ajatus meni jotenkin näin:

Saavuttaakseen jotain todella saavuttamisen arvoista 

saattaa olla tarpeellista luopua kaikesta muusta.

Muistin sen tänään, kun eräs tärkeä menneisyyden hahmo luovutti minun suhteen. Voin vain arvailla tähän syitä, mutta oletan että tämä oli monien asioiden summa. Asioiden joita hän ei uskaltanut tai halunnut kertoa minulle aikaisemmin. Eikä siis nytkään. Tämä kummallinen välien katkeaminen tuli ehkä vähän yllätyksenä. Miksi juuri nyt?

Olin jo kuullut aikaisemmin, että hänellä on tapana vain lähteä, kun siltä tuntuu. Ei tarvitse selitellä sen enempää, kun vain katoaa. Jokainen tietenkin tekee niin kuin itsestä parhaalta tuntuu, mutta minusta se on sekä julmaa että raukkamaista, enkä minä ainakaan koskaan uskaltaisi aloittaa suhdetta ihmisen kanssa, joka kuvailee itseään noilla sanoilla. Ehkäpä ei siis pitäisi olla yllättynyt. Jos kohtelee rakastaan noin, niin miksi ei ystäviään? 

Mutta en tuomitse. Tuttavuutemme osui ajallisesti kovin vaikeaan aikaan. Olen ollut enemmän tai vähemmän hukassa viimeisen puoli vuotta. Se ei varmasti ole ollut helppoa ystävillenikään. Minun syytä tämä tietysti on kaikki, sehän on selvä. Vaikka tulin surulliseksi tajusin, että ajoitus oli erittäin hyvä. Juuri nyt on se aika, kun voin ilolla luopua kaikista vääristä ihmisistä ja asioista, jotka olen yrittänyt pitää melkein väkisin elämässäni. Olen täällä, kaukana, aivan omassa rauhassa ja ehdottoman turvassa. Jim kyllä pitää huolen siitä. Kaikki tapahtuu niin kuin on tarkoitettu. Se on kyllä ihmeellistä, kuinka Universumi pitää huolen kaikesta. Ja ne ihmiset pysyvät elämässäni, jotka elämääni kuuluvat. 

Sir Jim.

Asun tämän intialaisen herran hostellissa. En kyllä tunne itseäni ollenkaan edes asiakkaaksi. Tämä on kotini. Tilapäisesti, mutta kuitenkin. Naapurihuoneiden asukkaat ovat mahtavia. Kanadalainen norsunpelastajanainen ja ranskalainen kiertävä nettioppaan kirjoittaja. Etelä-Afrikkalainen tyttö lähti tänään, mikä ei suuremmin haittaa, koska hän ei ikinä sanonut mitään. Silloin tällöin vain näin vilaukselta värikkäät housut, kun hän meni takaovesta ulos. Ensi viikolla varmasti asukkaat vaihtuvat, paitsi minä. Aion olla täällä kirjoittamassa, lepäämässä, lukemassa ja nauttimassa lomani loppuun. Tarvitsen sitä, omaa rauhaa ja lepoa.

Heräsin tänä aamuna todella aikaisin ja kävin ottamassa muutamia kuvia tässä lähettyvillä. Minä rakastan aamuja, varsinkin sunnuntaisin. Kadut ovat tyhjiä. Kunnes käännyin yhdelle kujalle ja yhtäkkiä vastassa oli satoja ihmisiä. Tupsahdin keskelle jonkinlaisia kiinalaisia markkinoita. Ostin yhdet housut, joiden toivon mahtuvan päälleni sen verran, että tarkenen tulla takaisin Suomeen. Täällä minulla on vain hellevaatteita. Vaikka täällä onkin lämmintä ja paikka paikoin kaunista, olen todella innoissani siitä, että pääsen takaisin Suomeen. Kahdeksan kuukautta on pitkä aika olla maailmalla.