Minulle on avauduttu niin monesti siitä, että sivistyksessä on aukko, kun en ollut noita leffoja nähnyt. Joten lupasin muutamalle kavereilleni, että katson ne kaikki. Tämä tuskallinen taival alkoi jo Irlannissa, jatkui Thaimaassa ja sai nyt viimein päätöksen täällä Malesiassa. Vaikeaa se kyllä oli, nukahdin monta kertaa, mutta tunnollisesti kelasin taaksepäin joka kerta. Kolme viimeistä osaa oli ehkä vähän parempia kuin ne ensimmäiset, tosin saattoi johtua siitäkin, että ne tuntuivat lyhemmiltä.
Minulta kysyttiin miksi väkisin katson näitä elokuvia, vaikka se oli selvästi hyvin tuskallista. No, koska minä lupasin. Ja lupaukset täytyy pitää. Mutta tästä opin ainakin sen, etten enää mene tekemään noin typeriä lupauksia.
En halua sanoa mielipidettäni näistä elokuvista, koska saatan ehkä tahattomasti loukata nörttejä (tai miksi niitä ihmisiä nyt kutsutaankin, jotka kokoontuvat yleiselle paikalle ja pukeutuvat näiden elokuvien asusteisiin vielä aikuisenakin). En voi käsittää miten niin moni on mennyt aivan sekaisin näistä elokuvista. Minä en ihan saanut samanlaisia kiksejä. Mutta se on tietysti hyvä asia, että ihmiset ovat erilaisia. Jokaiselle riittää jotain.
Mutta joka tapauksessa, tehtäväni on nyt suoritettu kunnialla loppuun. Olen niin ylpeä itsestäni! Ja samalla onnellinen siitä, että minun ei tarvitse enää koskaan tuhlata elämästäni hetkeäkään katsomalla mitään tuollaista soopaa. Ihan kamalaa kakkaa. (Oho, nyt se mielipide taisi vähän tulla sitten kuitenkin. Sori.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti